Hola hola!
Saludos desde la calidez del Mediterráneo, cuna del vino ungido y el vino, de Mallorca.
Näin se viesti alkoi, Eskolta. Ilmeisesti Espanjan aurinko ja maan antimet olivat kirkastaneet kaverimme mielen. Päätin Eskon innoituksesta itsekin kokeilla. Ensin viikko töitä ja perään toinen viikko lomaa Mallorcan saarella.
Kävin syksyllä 2019 lataamassa akkuja Välimerellä muutaman päivän ajan. Tajusin käytännössä miten suuri ero Suomen ja Etelä-Euroopan säätiloissa on lokakuun puolessa välissä.
Ennakkoon olin valmistautunut mielestäni hyvin. Selvitin saaren internet-yhteyksien tilanteen; Toimivat käytännössäkin moitteettomasti, Huoneessa olevan työpöydän ja tuolin; Toimivat niin kuin sopia toivoo sekä ylimääräisen kannettavan näytön; työni kannalta välttämätön.
Lensin saarelle lauantaiaamuna, joten minulla oli viikonloppu edessä ennen työviikkoa. Vuokrasin maantiepyörän ja suuntasin Tramuntana -vuoristoon. Jos jotain niin Mallorca on pyöräilijöiden saari.
Viikko työn sisällöllisesti ei juurikaan eronnut normiviikosta. Kymmenkunta koulutusta ja puolentusinaa asiakastapaamista. Asiakkaat tuskin huomasivat muuta eroa kuin videokuvan taustatehosteen, jonka olin vaihtanut Mallorcan auringonlaskuun. Oman porukan kanssa me muutenkin tapaamme Teamsissä online.
Esiintyvä työ on minulle ajoittain kuormittavaa. Panostan kaikkeni, että koulutukset onnistuvat ja toisinaan olen kova jännittämään. Tämän johdosta latailen akkuja koulutusten välillä usein toimiston ulkopuolella. Reissussa istuin paljon ulkona auringonpaisteessa; luin kirjoja ja katselin merelle.
Työni luovien osien puolesta olen jo vuosia toiminut niin, että tartun toimeen fiiliksen mukaan. Tai ehkä tarkemmin sanottuna ideat vaan tulevat mieleeni. Usein fiilis ei noudattele toimistoaikoja, joten uudet ideatkin syntyvät, kun on syntyäkseen.
Kokemus Välimeren syksystä oli erittäin onnistunut ja sai minut pohtimaan työntekemisen tulevaisuutta. Olen aika varma, että viikon – kahden, miksei pidemmätkin ajanjakson, etätyöt toimistojen ulkopuolella yleistyvät. Harrastukset ja Suomen vuodenajat antavat tähän pontta. Mitä pieni valo- ja lämpöhoito voisi tarkoittaa kaamoksesta kärsiville, inspiraation hakijoille, reumasta kärsiville, stressin uuvuttamille, astmaatikoille ja lukuisille muille sairauksista ja vaivoista kärsiville. Entäs hiihdon ja pyöräilyn ystäville. Mitä jos ihmiset saisivat päättää enemmän omaan työhön liittyvistä asioista.
Seuraava kokeilu tulee alkuvuodesta, kun lähden töihin Lappiin. Ei muuta ko Valoa kohti.
(Yllä oleva blogi kirjoitettiin myös etänä, osin OneNoten mobiiliappilla: Hotellin terassilla, Vuosaarelaisessa kahvilassa sekä Tikkurilan kirjastossa.)
– Pilvimaalari / Mr. Chili Teemu Ahlström