Mitä yhteistä on munakoisolla ja persikalla?
Vihannes ja hedelmä. Niitähän ne. Vai ovatko? Tietäjät tietävät, mikä ”se toinen” tulkinta on. En ala sitä tässä purkamaan, saat itse bingata tai googlettaa asian 😊
Miten tämä nyt sitten liittyy yhtään mihinkään?
Kävimme eilen kollegoiden kanssa keskustelua siitä, vähentääkö huppari meidän uskottavuuttamme tämän alan asiantuntijoina. Samaa voisi kysyä emojeista: vähentääkö niiden käyttö viestin uskottavuutta?
Emojit yritysviestinnässä
Emojien käyttö on yleistynyt valtavasti viimeisen 20 vuoden aikana. Alun alkaen hymiöistä lähtenyt trendi on vallannut alaa myös työelämän viestinnässä ja herättää monenlaisia tunteita varsinkin meissä analogista elämää nähneissä. Osalla meistä on jopa vaikeuksia nähdä mitä ne tihrustukset ovat, saatikka sitten ymmärtää mitä niillä halutaan sanoa.
Meillä Digikuun sisäisessä viestinnässä ei emojien käytössä pihtailla, vaan ne ovat tärkeä osa meidän kommunikointiamme. Yhden päivän aikana koko porukan yhteisellä Teams-kanavalla saattaa näkyä 50–100 emojia joko reaktiona toisten kommentteihin tai sitten painottamaan omaa viestiä. Päivittäinen sydänemojien tykitys verkkokalvoille on kaikkea muuta kuin tylsää – se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ennen kaikkea tuo lisämaustetta työhön ❤️
Jos ei syystä tai toisesta ehdi kommentoimaan kollegoiden Teams-viestejä vuolailla sanankäänteillä, voi aina nakata peukun tai vaikkapa sydämen sen merkiksi, että on nähnyt viestin ja pitää sisältöä hyvänä/kannatettavana/hauskana tai miten asia nyt onkaan. Tämä on myös mahdollistettu Outlookissa, jossa sähköpostin voi kuitata emojilla.
Teamsissa on mahdollista lisätä emoji tiimin kanavan nimen alkuun tukemaan viestiä, eli esim. budjettikeskustelut -nimisellä kanavalla voisi olla hassun hauskasti lentävä rahanippu 💸. Eittämättä minäkin pystyn näkemään tämän viehätyksen ja voisin jopa haluta jäsennellä oman tiimini sisäisiä kanavia tällä tavoin.
On kuitenkin syytä muistaa, että harvoin meillä on käytössämme vain yksi tiimi, jossa on muutama kanava, vaan tiimejä voi olla kymmeniä, jollei jopa satoja, ja niiden sisällä moninkertainen määrä kanavia. Tämän lisäksi voimme olla kutsuttuina eri yritysten omiin Teams-ympäristöihin, joissa vierailemme päivittäin. Oheisessa kuvakaappauksessa esimerkki mielikuvitusyritys Karkki Oy:n Teamsista. Kumpi on parempi? Emojeilla vai ilman?
Tulkinta on katsojan silmässä
Siinä missä emojit piristävät ja värittävät vapaamuotoisempaa viestintää, voi niiden ylenpalttinen käyttö syödä viestin uskottavuutta ja aiheuttaa enemmän sekaannusta kuin järjestystä.
Meidän tapamme tulkita emojit vaihtelevat kokemuksen ja jopa tilanteiden mukaan. Jollekin silmää vinkkaava hymynaama voi olla merkki flirtistä, toiselle ihan vain perinteinen ”hauska vitsi” vinkkaus. Tiedän eräitäkin tapauksia, joissa itkunauruhymiö on lähettäjän päässä ymmärretty väärin, esim. näin: ”otan osaa 😂” tai ”kiitos hyvästä työstä 😂”. Peukkuemoji jakaa myös mielipiteitä: vanhemman koulukunnan mielestä se on ihan neutraali merkki siitä, että asia on hyvä / ok, mutta nuorempi sukupolvi saattaa tulkita sen jopa passiivisaggressiivisena eleenä. Toisaalta vielä nuoremmalle sukupolvelle peukku voi olla ihan ok, mutta tavallinen hymiö voidaan tulkita aivan toisella tavalla kuin lähettäjä sen oli tarkoittanut.
Viestintä on taitolaji, jossa tulkinta riippuu vastaanottajan mielentilasta, ellei lähettäjä ole onnistunut heiluttelemaan sulkakynäänsä sellaisella taidokkuudella, ettei tulkinnalle jää varaa. Ole siis tarkka emojien käytön suhteen, jos haluat, että viestisi sisältö saavuttaa lukijan oikealla tavalla.
Ja jos et tiedä miten näiden kanssa tulla toimeen, niin voit käyttää minun mottoani: “parempi överi kuin vajarit, paitsi virallisissa viesteissä”
🦄❤️💎✨😍