Työpaikkakokemus Digikuu Oy:stä työntekijän näkökulmasta.
Meillä joka toinen viikko taistellaan kamppailulajien hengessä ja katsotaan kuka saa palkkaa. Onneksi minulla on sentään keltainen vyö karatessa…
Tuo saattaisi olla todellisuutta sen nykypäivänä edelleen erikoisemman työpaikkailmoituksen perusteella, jonka perusteella töihin Digikuulle hain. Se ei ollut perinteinen näköalapaikan ilmoitus kilpailukykyisellä palkalla parhaisiin toimistotiloihin jossain valkoseinäisessä toimistotalossa, jonka seinillä olisivat samat taulut kuin 90-luvulla jokaisessa laivahytissä tai *gasp* motivaatiojulisteet Ikean kehyksissä.
Se oli seuraava teksti LinkedInin feedissä, keskellä kauneinta alkavaa kesää, kun juhannus oli tulossa, aurinko paistoi ja korona vain kuiskaili heinikoissa.
Minusta ei tullut pilvijesuiittaa vaan pilvivisualisti, sitähän minä teen käytännössä päivätyökseni; teen Sharepointin ympärillä koostuvasta pilvestä näkyvää introjen ja muiden sidonnaisten muodossa.
Saan tehdä sitä kotoa käsin (rakastan tätä työmatkattomuutta ja se on asia, jota en olisi uskonut viisi vuotta sitten), minulla ei ole käyntikortteja (eikä muillakaan) ja pukua en ole töissä käyttänyt enkä käytä (virtuaalipikkujouluissa taisi olla kauluspaita päällä). Lähimpänä työuniformua on huppari rintapielen logolla ja se on hyvä huppari se.
Mitä olen lisäksi saanut, ovat sparraavat työystävät, joilta saa apua pyytäen ja välillä pyytämättäkin. Jatkuvia naurunremakoita chatissa vakavan tekemisen lomassa, ja vaikka näköalapaikkana toimii oman kotitoimiston ikkunan näkymät, koen että olen varmasti mukana 365-maailman aallonharjalla Suomessa ja maailmalla ja olen aika ylpeä siitä, että olen päässyt mukaan. Lisäksi olen saanut huomattavan määrän luottamusta osakseni ja teen sen eteen joka päivä lisää töitä; haluan olla sen arvoinen ja vähän päälle.
Kaikille tällainen tekeminen ei sovi eikä tarvitsekaan, mutta omasta kokemuksestani voin sanoa, että tartu tilaisuuksiin ja kokeile uutta – saatat löytää sen mitä tietämättäsi etsit.
Eikä muuten koskaan ole tarvinnut taistella minkään asian puolesta tässä talossa (karatetaidot ovat kuitenkin olemassa kaiken varalta 😉 ) Digikuu selvisi siis kuuden kuukauden koeajastaan. Täällä olen edelleen.
– Pilvivisu Ari Mäkiö
